KIRJOITTAJA: Heidi Salminen

 VASTEN HYPPIMINEN – TAAKSEJÄÄNYTTÄ ELÄMÄÄ

 Jokainen meistä tietää kuinka mielellään koira tervehtisi ihmisiä tassut ilmassa. Pomppiva karvainen pyörremyrsky voi tulla syliin välittämättä lainkaan siitä, kuinka puhdas tai useimmiten likainen sillä hetkellä on. Kieltäminen ei auta, sillä koira on kuratassuineen sylissä nopeammin kuin huomaakaan - ja säännöllisesti. Jos asiasta haluaa eroon, on aika tehdä sille jotakin heti.

 Kaikkein tehokkainta on torjua tämä ongelma jo pentuvaiheessa. Hyppimisellään koira tavoittelee ihmisen huomiota ja kontaktia kasvoihin. Mikäli jo pentuvaiheessa tätä käytöstä vahvistetaan, tulee siitä aikaa myöten aina vain vahvempi.

Monesti tapahtuu niin, että vasta pienen pennun pomppiessa jaloissa, ihminen huomioi sen. Näin vahvistettuna pentu oppii, että tällä toiminnalla saavutetaan mukava palkinto: ihmisen huomio. Paras tapa toimia olisikin viedä pennulta tämä hyppimisestä saatava palkinto. Tämä voidaan tehdä kääntämällä selkä pentuun päin tai poistumalla pennun luota.

Ainakin parasta olisi tiedostaa asia ja kiinnittää huomiota pentuun silloin kun se tekee jotain oikein. Jos siis kohdatessasi pennun annat sille huomiosi vasta, kun pentu pysähtyy paikalleen tai istahtaa, saat näin useiden toistojen jälkeen palkittua huomiolla oikean käytöksen, ja väärä käytös jää pois, mikäli sitä ei vahvisteta. Mutta mitä enemmän annat hyväksyntäsi syliin tulevalle pennulle, sitä varmemmin se tekee sitä aikuisenakin.

YMPÄRISTÖ KOULUTTAA

Vaikka sinä osaisit kiinnittää huomiota siihen, ettei vasten hyppimistä tulisi vahvistettua, kouluttaa myös muu ympäristö koiraasi. Itse olen ainakin useamman kerran huomannut tämän vieraiden ihmisten tullessa taloon. Koirani tulevat eteiseen tervehtimään tulijoita ja vieraat tervehtivät aivan luonnostaan koiria - siitäkin huolimatta, että ne hakevat lähikontaktia ihmisen kasvoja kohti.

Aivan kuten me ihmiset sanomme kädestä päivää, silittävät vieraat koiria ja hyväksyvät käytöksellään syliin kiipeävän ja vasten pomppivan koiran.

Samoin saattaa tapahtua kadulla, kun tapaamme jonkun tutun. Jos henkilö on vielä koirille rakas, on niiden aivan mahdotonta pitää tassut maassa. Asia ei kuitenkaan ole mukava silloin kun kyseessä onkin ihminen, joka ei koirista välitä.

Tutulle ihmiselle on helppo kertoa, ettei koiraa ei saa huomioida, kun se hyppii vasten. Tätähän voidaan harjoitella ihan erikseen useampaan kertaan. Tuttu ihminen lähestyy koiraa, ja heti jos hyppimistä edeltävää käytöstä esiintyy, peruuttaa hän pois ja lähestyy taas kun koira on aloillaan.

Kannattaa myös itse ennakoida tilanteita, joissa tätä ongelmakäytöstä esiintyy. Jos tiedät, että teille on tulossa vieraita, laita koirat johonkin toiseen huoneeseen, kunnes vieraat ovat päässeet sisälle ja asettuneet aloilleen. Näin voit hallita sitä, ettei ongelmakäytös pääse turhaan vahvistumaan.

TIE ONNEEN KÄY LATTIAN KAUTTA

Kaikki tietävät kuinka helposti koira saadaan kerjäämään ruokapöydästä. Vaikka koira ei saisi herkkua pöydästä kuin yhden kerran viidestä, pysyy käytös yllä, vaikka väliin jää 4 kertaa, jolloin koira ei saa pöydässä syöviltä ihmisiltä mitään.

Sama pätee myös ihmistä vasten hyppimiseen. Aina kun joku silittää tai taputtaa vasten hyppivää koiraa hyväksynnän merkiksi, on se omiaan pitämään käytöstä yllä.

Jos tämä hyvin yleinen ongelma alkaa häiritä sinua koiran ollessa aikuinen, ei peliä kuitenkaan ole vielä menetetty. Mikäli haluat tehdä ongelmalle jotain, täytyy sinun istahtaa hetkeksi miettimään missä tilanteissa asia ilmenee, mikä siinä tilanteessa palkitsee koiran ja mitä koira voisi tehdä ongelmakäytöksen sijaan.

Seuraavissa esimerkeissä nämä on mietitty etukäteen:

1. tilanne: Koira on sidottu puuhun ja jätetty istumaan yksin. Omistajan tullessa sen luokse, koira nousee ylös ja pomppii omistajaansa vasten. Omistaja yrittää ottaa koiransa hihnan irti puusta ja tilanne näyttää hankalalta koiran hakiessa aktiivisesti huomiota. Omistaja tuuppaa koiraansa kauemmaksi saadakseen rauhassa irrotettua hihnan puusta.

Tässä tapauksessa koira palkitsee itsensä ihmisen huomiolla, (vaikka ihmisen kantilta katsottuna huomio ei ole positiivista) kun se omalla toiminnallaan (pomppimisella) saa ihmisessä reaktion aikaiseksi (ihminen tuuppaa koiraa poispäin).

Jotta koira saisi haluamansa palkinnon oikeasta käytöksestä, alkaa ihminen suunnitellusti vahvistaa sitä hetkeä, kun koira vielä istuu paikoillaan rauhassa. Omistaja lähestyy koiraa, ja heti kun koira nousee seisomaan ja mahdollisesti pyrkii ihmistä kohti, kääntyy omistaja poispäin koirasta. Taas kun koira istahtaa paikalleen, lähestyy ihminen sitä.

Ajoituksessa täytyy olla erittäin tarkkana. Näin jatketaan siihen asti, kunnes päästään koiran luo irrottamaan hihnaa. Mikäli koiran takapuoli nousee maasta, poistutaan sen luota välittömästi.

Kun tätä toistetaan riittävästi, onnistuu koiran irrottaminen niin, että koira istuu siihen asti kunnes hihna on irti puusta. Omistaja kääntyy koiransa puoleen palkitsemaan sen lopuksi esimerkiksi makupalalla. Tämän jälkeen kannattaa heti jatkaa liikkuen matkaa koiran kanssa, ettei koira pääse pomppaamaan palkitsemistilanteessa ihmistä vasten ja näin taas vahvistuttamaan ei-toivottua käytöstä.

2. tilanne: Omistaja tulee kotiin, koira tulee eteiseen vastaan ja pomppii omistajaansa vasten. Omistaja huomioi koiransa, jotta koira rauhoittuisi ja vaatteiden riisuminen olisi helpompaa.

Tässäkin tapauksessa ihminen vahvistaa huomiollaan koiransa pomppimista. Asian voisi kouluttaa pois kohdan 1 mukaisesti, mutta nyt omistaja poistuukin koiran luota välittömästi oven ulkopuolelle.

Näin koiralle voi opettaa, että luopuessaan pomppimisesta se saa omistajan luokseen nopeasti. Jos käytös on koiralla kovin vahva, voi asiaa lähestyä antamalla koiralle esimerkiksi vihjeen "istu" astuessaan ovesta sisälle. Vasta kun koira on istahtanut paikalleen, omistaja jatkaa lähestymistään kohti koiraa. Mikäli koira nousee, poistuu omistaja oven ulkopuolelle ja aloittaa saman alusta.

Ajoitus on tässäkin erittäin tärkeää, sillä se nopeuttaa koiraa hoksaamaan, mistä hommassa on kyse. Tässä esimerkissä koiran on tietenkin osattava istua vihjeestä ja sen helpotus on siinä, että koiralle kerrotaan kuinka sen toivotaan käyttäytyvän.

Toistojen kautta päästään pisteeseen, jossa koira istuu niin kauan, että omistaja pääsee rauhassa sisään, vie kauppakassin keittiöön ja palkkaa koiran vasta sitten. Mutta kiinnitä taas huomiota siihen, että palkitsemistilanteessa lopullisena palkintona ei ole pomppiminen ihmistä vasten, vaan palkitse koirasi jollakin muulla mieleisellä tavalla itsestäsi poispäin - esimerkiksi heittämällä muutaman makupalan hieman kauemmaksi.