|
Virityslastut Lastuvirittämisestä on tullut muoti-ilmiö. Kalliit lastut käyvät kaupaksi, kun ihmiset haluavat helpolla lisää tehoa autoonsa. Mitä nämä lastut sitten ovat? Moottorinohjaustietokone ja "lastu" Nykyään auton moottorin lähes kaikkia toimintoja ohjaa tietokone. Tuon tietokoneen vallassa on muun muassa sytytysennakko, polttoaineen ruiskutus ja ahdetuissa koneissa ahtopaine. Dieselkoneissa tietokone hoitaa polttoaineen ruiskutusta ja ahtopainetta. Tuolla tietokoneella on ohjelma, johon on tallennettu kartat eri tilanteissa käytettävistä sytytysennakoista, polttoaineseoksista ja kaikista muista koneen ohjaamista toiminnoista. Ohjelma on tallennettu pieneen muistipiiriin joka tunnetaan lastuna. Vapaastihengittävä bensiinimoottori Virityslastun idea on muuttaa tuota ohjelmaa jotta saataisiin lisää tehoa. Tehonlisää haetaan yleensä aikaistamalla sytytystä (mikä parantaa hyötysuhdetta) sekä rikastamalla seosta erityisesti osakuormalla. Viimekädessä moottorin antama teho riippuu kuitenkin sylinterin täytöksestä, mihin vapaastihengittävän koneen ohjelmaa muuttamalla ei voida vaikuttaa, vaan se riippuu moottorin rakenteesta. Lastulla ei siis ole mahdollista saada kovin tuntuvia lisätehoja, ja kääntöpuolena seuraa vielä usein kasvanut kulutus rikkaamman seoksen takia. Asia on kuitenkin toinen, jos moottoriin on tehty muita muutoksia tehon kasvattamiseksi, esimerkiksi muotoiltu kannen kanavia, vaihdettu toisenlainen nokka-akseli ja niin edelleen. Tällöin alkuperäinen ohjelma ei enää välttämättä toimikaan kunnolla muutetun koneen kanssa, ja uudella, sovitetulla ohjelmalla saadaankin jo lisää tehoa, ja uusi ohjelma saattaa olla tärkeä jo koneen käytettävyyden ja kestävyyden kannalta. Tällaiseen tapaukseen paras, ja kallein, vaihtoehto on konekohtainen räätälöity ohjelma, joka sovitetaan tarkkaan koneen ominaisuuksiin. Ahdettu bensiinimoottori Ahdetut koneet ovat sitten aivan toinen luku. Näissä koneissa tietokone ohjaa myös ahtopainetta, ja painetta nostamalla voidaan sylinterin täytöstä lisätä, ja voidaan saavuttaa suuriakin lisätehoja. Yleensä ahtimet ovat jonkin verran ylimitoitettuja, joten jos ei todella hurjia lisätehoja tarvita ei koneelle välttämättä tarvitse tehdä muita muutoksia. Koneet ovat mekaaniseltakin rakenteeltaan yleensä niin kestäviä, ettei nostettu ahtopaine aiheuta ongelmia jos pysytään kohtuullisissa paineissa. Yleensähän täydellä ahdolla ajetaan vain harvoin, joten suurimman osan aikaa konetta käytetään sen suunnitellun kuormituksen alueella, joten koneen käyttöikäkään ei järkevällä käytöllä lyhene. Jos kuitenkin yritetään nostaa tehoa liikaa, on vaarana ahtimen vaurioituminen, mäntien sulaminen ja muut mekaaniset vauriot koneeseen. Ahdettu dieselmoottori Dieselkoneiden virittäminen alkaa myös olla varsin suosittua, ja niissä onkin reilusti potentiaalia. Dieseleistä ei
aina tarvitse vaihtaa alkuperäistä ohjelmaa, vaan niihin voidaan asentaa "viritysboxi", joka tulee moottorin ja tietokoneen väliin. Tuo boxi jättää alkuperäisen tietokoneen ennalleen, ja asennus on helppo poistaa jälkeenpäin. Boxi muuttaa tietokoneen moottorista saamia tietoja siten, että tietokone luulee moottorin toimivan pienemmällä teholla kuin se todellisuudessa toimiikaan, ja saa tietokoneen siten nostamaan moottorin tehoa. Dieselkoneissa moottorin teho riippuu siitä, paljonko kone saa polttoainetta. Dieseleissä ei ole kaasuläppää, ja moottori toimiikin jatkuvasti suurella ilmaylijäämällä. Saatava teho riippuukin melko suoraan polttoaineen määrästä, ja lisää tehoa saadaan helposti lisäämällä polttoaineen syöttöä. Jotkut boxit lisäävät vain polttoaineen syöttöä, toiset myös nostavat ahtopainetta.
|